VR:n monopoli Venäjän yhdysliikenteessä purkautuu – kilpailu avautuu tavara- ja matkustajaliikenteelle

Posted on

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne avautuu kilpailulle ensi vuonna. Valtiosopimuksen muutos on tarkoitus hyväksyä tänä syksynä. Kilpailu lisää erityisesti Imatran kautta tapahtuvia rautatiekuljetuksia.
Venäläinen veturi vetää Imatrankosken aseman ratapihalle pitkää tavarajunaa, jonka lastina on koivukuitua. Junan matka jatkuu VR:n veturin vetämänä läheisen Stora Enson tehtaan Harakan ratapihalle, jossa junan eteen vaihtuu yksityisen yrityksen veturi.

Valtiosopimuksen muutoksen myötä kuljetusketju yksinkertaistuu.

Lue lisä>>>>

Mainokset

Kyykkää kuin slaavi: uusin internet-ilmiö tulee idästä

Posted on Updated on

Idästä tulee muutakin kuin kuumottavia uutisia. Uusin internet-ilmiö on ottanut vaikutteita itä-eurooppalaisten ja venäläisten tavasta viettää aikaa kyykyssä.7Ilmeisesti slaavilaiset kyykkäävät milloin laiturilla, auton takapellillä, television äärellä tai sen päällä. Kyykyssä yksinkertaisesti oleillaan.

 

6Kyykkääminen on myös täysin OK bileissä, baarissa ja bussipysäkeillä. Tai oikeastaan missä vaan, jossa muuten joutuisi seisomaan pidempään.5

Suomalaiset ovat myös hurahtaneet slaavikyykkyyn. Ilmiö ei ole uusi, mutta slaavikyykyn Facebook-ryhmä on huhtikuun aikana kerännyt jo yli 11 000 tykkäystä. Instagramissa #slaavikyykky näyttää kirjoitushetkellä yli 360 kyykkyposeerausta.
Muusikko Kasmir näyttää mallia Instagram-tilillään.

4Näin slaavikyykkäät oikeaoppisesti:
Kyykky on ennen kaikkea lepoasento. Kantapäiden tulisi olla tukevasti maassa ja kyynärpäät voivat levätä reisillä. Kyykkääjä ei kaadu kun häntä tönäisee.
Kykkäämisasuksi sopivat esimerkiksi kolmiraitaverkkarit tai -takki, tai parhaimmassa tapauksessa molemmat.

1 9 sq4
3 2

Rupla vahvistuu – venäläiset hakevat jälleen viisumeita Suomeen

Posted on

Venäläisten kiinnostus Suomi-lomiin on palaamassa. Kesäkuussa Suomen Pietarin pääkonsulaatti myönsi lähes yhtä paljon viisumeita kuin vuosi sitten. Suurin syy viisumien hakemiseen on ruplan kurssin vahvistuminen.
Suomen Pietarin pääkonsulaatti kirjoittaa valtaosan Suomen myöntämistä Schengen-viisumeista. Kesäkuussa konsulaatti myönsi noin 100 000 viisumia, mikä on enää 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

– Tammi-kesäkuussa laskua on ollut viime vuoteen verrattuna noin 20 prosenttia, mutta kesäkuussa enää yhdeksän prosenttia eli merkkejä paremmasta on, sanoo viisumiosaston vs. päällikkö, varakonsuli Jari Määttänen.
Mikäli ruplan kurssi jatkaa vahvistumista, Pietarin pääkonsulaatti ennakoi heikosta alkuvuodesta huolimatta miljoonan viisumin rajan rikkoutuvan. Viime vuonna Pietarissa myönnettiin 1,2 miljoonaa viisumia.
– Osa asiakkaista ei ole hankkinut monikertaviisumia varalle kuten aiemmin, vaan odottavat, että kurssi paranee. Nyt on otollinen aika, pohtii Määttänen.

Suomi-lomalla käytetään vähemmän rahaa

Ruplan kurssin ollessa alhaisimmillaan yhdellä eurolla sai 51 ruplaa. Heinäkuun alussa euro maksoi vajaat 46 ruplaa. Suomeen tulevalle venäläisturistille kurssi on edelleen heikko ja moni käyttää aiempaa vähemmän rahaa.
– Emme niinkään shoppaile, vaan tulemme kolmeksi päiväksi katsomaan nähtävyyksiä, kertoo viisumin juuri saanut Stanislav.

Viipurissa avautuu viisumikeskus
Suomi yrittää houkutella venäläisiä Suomi-lomalle helpottamalla viisumien hakemistä. Tällä hetkellä hakemuksia otetaan vastaan neljän oman edustuston lisäksi yhdessätoista ulkoistetussa viisumikeskuksessa eri puolilla Venäjää.

Ensi kevääseen mennessä VFS Global avaa neljä uutta yhteisviisumikeskusta Luoteis-Venäjällä ja kolme Moskovan alueella. Viisumikeskuksissa otetaan vastaan usean EU-maan viisumihakemuksia.

– Toivottavasti tämä kannustaa näiltä alueilla asuvia ihmisiä hakemaan viisumia, kun enää ei tarvitse matkustaa pitkien matkojen päähän jättämään hakemusta, sanoo Jari Määttänen.

Suomea lähinnä oleva uusi toimipiste avautuu Viipurissa. Muut uudet keskukset tulevat Veliky Novgorodiin, Vologdaan ja Pihkovaan.

LUE MYÖS
Muun turismin kasvu paikkaa venäläismatkailijoiden katoa Helsingissä

Yritysten pureuduttava aggressiivisemmin Venäjälle

Posted on

1Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja patistaa suomalaisyrityksiä laajentamaan markkinaosuuksiaan Venäjän laajoilla markkinoilla.
Suomalaisyritysten ei pidä vetäytyä Venäjältä, vaikka Ukrainan kriisi jatkuu ja EU:n ja Venäjän välit ovat huonontuneet, arvioi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.

– Pitäisi pureutua sinne yhä syvemmälle ja laajemmalti maantieteellisesti, Tiri sanoo Kauppalehdelle.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin perustehtävä on auttaa suomalaisyritysten kansainvälistymistä Venäjälle. Tirin mukaan kauppakamari ei ole kauppapoliittinen lobbari.

– Liiketoimintaa pyritään kehittämään niissä olosuhteissa, jotka annetaan. Nyt kauppakamarin kannalta mielenkiinto on siinä, mistä löydetään yrityksille uudet kasvun mahdollisuudet ja loivennetaan tätä kriisiä.

Tirin missio on saada suomalaisyritykset syvemmälle Venäjälle ja laajentamaan markkinaosuuksiaan. Hänen mukaansa lähes koko Pietarin ulkopuolinen Venäjä on suomalaisilta yhä hyödyntämättä.

Tiri vertasi Venäjää vuoristorataan, kun kauppakamari julkaisi keväällä edellisen Venäjän kaupan barometrinsa. Vauhti on ollut odotettua kovempaa.

Barometrin julkistustilaisuudessa muut jo pelkäsivät kriisin pitkittyvän, mutta Tiri näki vielä toivoa. Yritysten vienti Venäjälle oli supistunut huomattavasti jo keväällä, mutta investointihalukkuudessa ei näkynyt notkahdusta.

– Siinä oli tiettyä valoisuutta keväällä. Uskoisin, että kun barometri tehdään seuraavan kerran lokakuussa, näkymät ovat entistä heikommat, ja myös investointihalukkuus kärsii. Yhä useampi yritys pelkää vientinsä ja Venäjän-toimintojensa puolesta.

Hänen mukaansa EU:n viime viikolla päättämät venäläispankkien rahoitukseen kohdistuvat pakotteet voivat vaikuttaa venäläisiin projekteihin, joissa suomalaisilla voisi olla mahdollisuus olla mukana.

Курумоч принял первый прямой рейс из Финляндии

Posted on

8 августа, около 3 ч 15 минут ночи, коснулся бетона аэродрома Курумоч самолет авиакомпании Finnair. Тем самым положив начало регулярному воздушному сообщению между Самарской областью и аэропортом Хельсинки.1

Graafisen alan opiskelijavaihdossa Pietarissa

Posted on Updated on

Alisa oppi tuntemaan venäläistä opiskelijaelämää, ja huomasi etteivät läheskään kaikki ennakkokäsitykset Venäjästä pidä paikkaansa.

Vaihtokohteen valinta
Päätin lähteä vaihtoon opintojen kolmannen vuoden keväällä (1.2.1010 – 30.6.2010). Se tuntui sopivalta ajalta, ja asioiden hoitamiseen riitti hyvin aikaa. Aloitin kohteen valitsemisen vuotta aikaisemmin. Halusin mennä vaihtoon Venäjälle, mutta meidän linjalla ei ollut sinne suhteita, joten jouduin itse etsimään yliopistoja ja miettimään eri vaihtoehtoja. Parin kuukauden etsinnän jälkeen löysin CIMOn, jonka kautta voi hakea joka vuosi Venäjän valtion apurahaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelu Venäjällä on ilmaista. Päätin hakea sitä, ja muutaman kuukauden odotuksen jälkeen sain myöntävän vastauksen.

Opinnot Pietarissa
Opiskelupaikkani oli St. Petersburg State Polytechnic University, Institute of International Educational Programs (IMOP), graafisen suunnittelun osasto. Koska pystyin opiskelemaan venäjäksi, valittavissa oli yli 30 kurssia. Kaksi ensimmäistä viikkoa kiertelin kiinnostavimmat kurssit läpi ja valitsin parhaimmat. Myös opettajat vaikuttivat päätökseen, sillä taso vaihteli paljon. Loppujen lopuksi valitsin 6 kurssia. Piirustusta, maalausta, tietokonegrafiikkaa, flash:ia, typografiaa ja illustraatiota.
Tuntuu, että venäjällä yleisesti ottaen panostetaan enemmän määrään kuin laatuun. Mitä enemmän eri vaihtoehtoja opettajalle tuo, sen parempi. Meillä taas tuodaan näytille vain parhaat työt. Venäläiset opiskelijat joutuivat tästä johtuen opiskelemaan todella paljon. Heillä kesti koulupäivä kymmenestä kuuteen, se sen jälkeen heidän oli saman tien riennettävä kotiin tekemään läksyjä. Se tarkoittaa sitä, että heillä ei ole mitään muuta elämää koulun ohella. Kaikki vapaa-aika menee läksyjen tekemiseen. Eikä tietenkään töissä ehditä käymään, kuten suomalaiset opiskelijat tekevät.
Itselläni kurssit olivat projektiluonteisia, eli teimme visuaalisia tehtäviä, eikä teoriaa pahemmin ollut. Mutta kuulin kavereilta, joilla oli tenttejä, että lunttaaminen on todella yleistä Venäjällä. Opiskelijat tuovat omia materiaaleja tenttiin, mikä on todella outoa. Suomessa suoritus hylättäisiin saman tien.

Käytännön asiat
Ainoa ennakkoluuloni, joka piti paikkansa, oli byrokratia. Se ei todellakaan toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Kaikki, siis ihan kaikki, tehdään vaikeimman kautta. Venäläiset rakastavat paperilappuja ja leimoja. Niitä sitten metsästetään mitä ihmeellisimmistä paikoista. Mutta kun alussa asennoitui oikein, niin kyllä siitä alkusekamelskasta selvisi.
Koulussakin, jos halusi tavoittaa opettajan, niin täytyi ensin käydä toimistossa kysymässä missä luokassa kyseinen opettaja opettaa. Sitten juosta luokkaan toivoen, että opettaja on siellä vielä. Mailin kautta kommunikointi ei vielä onnistunut jostain syystä. Monesti opettajat saattoivat mennä kesken tuntia puhumaan puhelimeen puoleksi tunniksi. Eikä kukaan valittanut siitä, se oli näköjään täysin normaalia.

Asuminen
Asuntola sijaitsi samassa rakennuksessa yliopiston kanssa. Varsinkin talvella se oli aivan mahtavaa. Ei tarvinnut mennä ulos, paitsi jos ruoka oli loppu. Asunnot olivat eritasoisia. Itselläni oli melko huonotasoinen huone, mutta vuokrakin oli sen mukainen. Maksoin kuukaudessa 65 euroa muistaakseni. Jaoin huoneen slovakialaisen tytön kanssa. Viereisessä huoneessa oli venäläinen ja kiinalainen tyttö. Me neljä jaoimme pienen keittiön, vessan ja kylpyhuoneen. Tästä astetta heikompi vaihtoehto oli ollut jakaa sama huone kahden ihmisen kanssa.
Kun ankeuteen tottui, asuminen oli ihan mukavaa siellä. Torakoita vilisi, mutta huonekaverini yleensä heräsi ennen minua, joten kun itse nousin ylös, ne olivat jo piiloutuneet. Muistaakseni näin vain kaksi torakkaa puolen vuoden aikana.
Sähkön kanssa oli myös taistelemista. Välillä sähkö oli katkaistu pari päivää, jolloin pääsimme luomaan romanttista tunnelmaa kynttilöiden avulla. Lämmin vesikin loppui välillä, mutta eihän se nyt niin vakavaa ole jos ei pariin päivään peseydy!

Yleistä
Suomalaisilla on paljon ennakkoluuloja Venäjää kohtaan. Siksi kaikkien pitäisi käydä ainakin kerran Venäjällä, ja todeta, ettei siellä ole mitään pelättävää, miliisien lisäksi. Eikä miliisejäkään kannata pelätä, vaan vältellä. Heillä on vain huono palkka ja yrittävät kerätä tippiä epäilyttävän näköisiltä ihmisiltä. Itselläni ei kertaakaan ollut mitään ongelmaa heidän kanssaan, eikä kenelläkään muulla tuntemallani ihmisellä. Pahinta mitä vaihdon aikana tapahtui, oli kun jollain varastettiin kännykkä. Ja sekin tapahtui niin, että he olivat nukahtaneet metroon aamulla kun lähtivät baarista. Joten ottakaa vain maalaisjärki mukaan, ja lähtekää rohkeasti seikkailemaan Venäjälle! Englantia siellä vieläkin puhutaan heikosti, joten pieni sanakirja on tarpeen.
Itselläni oli todella onnistunut vaihtoperiodi, enkä kertaakaan katunut päätöstäni lähteä Pietariin. Ymmärrän nyt venäläisiä paljon paremmin, ja voin helposti lähteä sinne vaikka viikonlopuksi minibussilla. Samanlaista kulttuurin määrää ei lähempää löydy!
Alisa

Venäjänkielinen uutispalvelu

Posted on Updated on

Helsingin Sanomat aloittaa venäjänkielisen uutispalvelun.
Lue lisä –>